sunnuntai, 1. helmikuu 2015

Ensimmäinen viikonloppu

 

Lauantai-aamuna herättyämme lähdimme ulos tutustumaan kaupunkiin. Padenborn on suunnilleen Oulun kokoinen, ja vaikuttaa hyvin rauhalliselta, mukavalta kaupungilta. Syötyämme paikallisessa pizzeriassa kävimme ''Aldi'' nimisessä ruokakaupassa ostamassa kämpille ruokaa. Kämpille päästyämme olikin sitten aika kokeilla koululta saatua nettiä, mutta verkkoa ei löytynyt. Täytynee sitten joku toinen päivä käydä katsomassa toista nettiä jostain mobiili-liikkeestä...

Sunnuntaina ei tapahtunut mitään erikoista, kävin syömässä ja tutkimassa kaupunkia. Kaupungissa on myös paljon suuria kirkkoja, joita Suomessa harvoin näkee. Pienen kaupunkireissun jälkeen palasin kämpille ja aloin valmistautua huomiseen työpaikkaesittelyyn. Täytynee taas mennä aikaisin nukkumaan, että jaksaa aamulla herätä.

 

sunnuntai, 1. helmikuu 2015

Lähtö kohti Saksaa ja saapuminen Padenborniin

Reissu alkoi aikaisin Perjantai-aamuna, kun piti herätä neljän aikaan aamuyöstä, jotta ehtii 4:45 lähtevään taksiin. Taksi vei minut Oulun lentokentälle, jonka jälkeen matkaselvityksen ja turvatarkastuksen jälkeen nousin Helkinki-Vantaan lentokentälle menevään koneeseen n. kello seitsemän, saapuen Helsinkiin kello kahdeksan aamulla.

Helsingin lentokentällä olikin sitten rutkasti aikaa syödä ja odotella lentoa kohti Münchenia. Pian tapasinkin lentokentällä Asseri Niemelän Kokkolasta, joka opiskelee sähköalalla kolmatta vuotta. Keskustelimme pitkään tulevasta reissusta, kunnes pian tuli aika taas nousta koneeseen ja lähteä kohti Saksaa ja Münchenin lentokenttää.

Noin kahden ja puolen tunnin lentomatkan jälkeen saavuimme suureen Münhenin lentokentälle, josta meidän piti jälleen nousta uuteen ja viimeiseen koneeseen kohti Dysseldorfia.

Tunnin lentomatkan jälkeen saavuimme Dysseldorfiin, josta matka jatkui ''skytrain'' junalla kohti määränpäätämme Padenbornia. Tunnin kuluttua olimmekin jo Padenbornin juna-asemalla, Jossa meitä jo odotti vastuuhenkilömme Angela Bendel. Hän vei meidät autollaan meidän hostelliin nimeltä ''Pension Kiepe'', Jonka omisti vanha Saksalainen pariskunta, jotka nopesti esittelivät meille asuntomme. Molemmilla oli omat makuuhuoneet, joissa oli vanha televisio, lavuaari ja vaatekaappi, mutta vessa ja keittiö olivat yhteisiä. Pitkän matkan jälkeen ei enää paljon jaksanut touhuta, vaan painuimme molemmat hyvin pian nukkumaan...